10. elokuuta 2012

Ei mikään heikoin lenkki


Onpa ollut monin tavoin erikoinen viikko. Jos voisin sietää edes jollain tasolla termiä voimaannuttava, saattaisin käyttää sitä tästä viikosta.

First things first: irtisanouduin eilen nykyisestä työpaikastani.

En sentään heti ensimmäisenä päivänä loman jälkeen (vaan vasta kolmantena), enkä missään määrin huonolla fiiliksellä. Lupasin olla talossa syyskuun loppuun saakka. Sitten se on siinä. Finito. Kiitos ja hei. Pomon kommentti oli syvällä huokauksella varustettu: "Kyllähän mä tiesin, että tää on tulossa, mutta..." Sain kuulla itsestäni paljon hyvää, lupauksen muikeasta työtodistuksesta ja suositukset. Lämmittäähän se ihmisen mieltä, mitä sitä kieltämään.

Olo on helpottunut ja tyytyväinen, kun lopultakin uskalsin uskaltaa. Uutta työpaikkaa ei ole tiedossa, mutta eiköhän jotain löydy. Ainakin opiskelukavereilleni soitellaan ja pyydetään töihin, siis opettajan töihin, vaikkei ole hakemuksiakaan lähetetty. (No, en jää odottamaan, että minua tullaan hakemaan kotoa töitä tekemään, mutta kyllähän se nyt vähän rohkaisee kuulla, että sitä saattaa joskus olla tilanteessa, jossa on kieltäydyttävä kiinnostavasta työpaikasta, kun on niin monta, mistä valita.)

Toinen hyvä asia on rakas graduni, jota olen saanut ison nykäyksen eteenpäin. Edes se, että ohjaaja vaihtui lennosta edellisen jäätyä pyytämättä ja yllättäen (siis minun kannaltani) virkavapaalle, ei haittaa. Itse asiassa se alkaa osoittautua erittäin hyväksi tapahtumaksi, sillä viransijainen on jo nyt osoittanut kiinnostusta minuun ja graduuni melkeinpä enemmän kuin edellinen ohjaaja koko aikana yhteensä... Pää surraa, tekstiä tulee – kyllä tässä vielä päästään melkomoisiin tuloksiin, sanokaa mun sanoneen. Tulevan viikonlopun pyhitän gradulle käytännössä kokonaan, joskin huomenna aion mennä pilatekseen (hmm!) ja illalla katsoa kun keihäs lentää ja juoksu kulkee, mutta noin muuten aion elää siveellisesti ja ahkerasti. Viime viikonlopun kahden päivän bileputki ei nyt valitettavasti saa uusiutua.

Tuli kyllä tosiaan pitkästä aikaa suorastaan bailattua viikko sitten, kun erittäin onnistuneen viini&juusto-nyyttäribuffetin jälkimainingeissa lähdettiin Looseen. Edellisellä kerralla ajattelin, ettei Loose taida ihan olla minun paikkani, mutta läpimärkänä hiestä kolme tuntia tanssittuani aloin olla toista mieltä.

Huh. Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että elämässä on ryhtiä ja menoa. On selkeä suunta, on jaaritteluiden sijaan tekoja, itseluottamusta ja ennen kaikkea energiaa. Hyviä aineksia loppuvaiheen maisterinleivontaan, uskoisin.

18 kommenttia:

  1. Kuullostaa hyvältä tuo ryhti ja meno, selkeä suunta.

    Mielenkiinnolla luen aina graduntekijän ohjaajasuhteessa. Minullahan oli gradunteossa 11kk:n tauko, jolloin miulla ei ollut mitään kontaktia ohjaajaan. Kun graduun meni noin puolitoista vuotta, se sikäli on ihan kohtuu pitkä aika. Ihan mielenkiinnolla odottelin alkaako häntä jossain vaiheessa kiinnostaa minun gradukuulumiset, mutta niin ei tapahtunut. En itsekään sitten ottanut kontaktia hänen suuntaansa, jotenki koin kuitenkin että mulla oli selkee suunta jonka mukaan edetä.

    Eli aika itsenäisesti tein graduni, kun raakaversion laitoin ohjaajalle luettavaksi, piti ihan kuittaillakseni aloittaa sähköposti kysymällä vieläkö hän muistaa minut. Muisti kuulemma ja sain sitten tosi hyvää palautetta jonka mukaan tein viimehetken fiksailuja ennen palautusta.

    Tsemppiä tuohon suunnittelemaasi siveelliseen elämään :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minussakin on syytä "kontaktiongelmiin", sillä en ole erityisen paljon edes pyytänyt ohjausta tähän mennessä. Ehkä tämän uuden ihmisen kanssa se(kin) on helpompaa, voi aloittaa vähän niin kuin puhtaalta pöydältä, sillä en tunne häntä ollenkaan eikä hän minua. Itsenäistä puuhaa tämä tosiaan on ollut, mutta kyllä nyt loppuvaiheessa alkaisi olla tarvetta ohjauksellekin...

      Kiitos, toivon, ettei se jää vain puheen tasolle ;)

      Poista
  2. Onnittelut rohkeudesta irtisanoutua! :) Kuulostat (jos teksti voi kuulostaa joltakin) helpottuneelta ja ihanan innostuneelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maija! Olen kyllä tosi helpottunut. Ja innostunut myös, monestakin asiasta. :)

      Poista
  3. Kuulostaapa nyt hämmentävän tutulle: itsekin irtisanoudun nykyisestä työpaikasta (tosin kyllä, heti ekana päivänä loman jälkeen) ja ilman varsinaista tietoa uudesta työpaikasta (oman alan free-hommia kylläkin teen), ja irtisanoutumiseni syy oli enemmän tai vähemmän se, että saisin graduni vihdoin valmiiksi :D

    Minä kyllä nyt en ole sitä kirjoittanut yhtään nyt pariin kuukauteen, mutta toivon, että syyskuussa lähtee asian suhteen uusi vaihde käyntiin :) Onnea siis muutoksien johdosta ja tsemppiä graduun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, hyvä sattuma! Tämä ei siis tosiaan ole mitenkään uniikkia ;)

      Ei muuta kuin pakotusta kehiin, sillä tavoin itse ainakin sain aloitettua venähtäneen tauon jälkeen. Avaa tiedoston ja tuijottaa sitä aikansa, alkaa vaan kirjoitella jotain... siitä se lähtee.

      We can do it! Tsemppiä sullekin!

      Poista
  4. Ihanaa (hei aloitanko jokaisen kommenttini täällä sanalla ihanaa?) lukea tällaisia postauksia! Elämänilosi ihan tarttui. :)

    Hyvää viikonloppua sinulle ja menestystä gradun kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa, vaikka aloittaisitkin ;)

      Samoin sinne hyvät viikonlopputoivotukset. Nauttikaa elämästä!

      Poista
  5. Jee, olet ihan super! Mahtavia juttuja! Fiilistelen täällä mukana ja lähetän paljon paljon lisää hyvää tiellesi, nautitaan elämästä! (paljon huutomerkkejä!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kivaa, kiitos Linnea! (Huutomerkit on aina silloin tällöin oikein hyvästä !!!!)

      Poista
  6. Hienoa, jos tuo ohjaajan muutos on tuonut uutta potkua graduun. Itse tein graduni täysin itsenäisesti, ainoat kommentit sain tutkimusseminaarin muutamassa käsittelyssä. Nyt tuntuu väikkärin kanssa olevan sama ongelma. Toki itsessänikin on vikaa, mutta kyllä toivoisin pientä aktiivisuutta myös ohjaajilta.Olenkin miettinyt auttaisiko ohjaajan vaihto????

    Hieno juttu tuo työhommakin, kun tarpeeksi rassaa on paras tehdä rohkeitakin päätöksiä.

    Työniloa gradun loppuvääntöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt pitäisi enää uskaltaa lähettää hänelle "kaikki mitä olen kirjoittanut"... pieniä paineita, mutta katson, mitä saan vielä huomenna aikaiseksi ja sitten annan mennä. Huh.

      Ei kyllä tosiaan olisi ohjaajallekaan pahitteeksi olla aktiivinen, jos se oman ohjattavan työ tai sen valmistuminen yhtään kiinnostaa. Tiedän kyllä, että esim. tuolla edellisellä ohjaajallani oli/on aivan tolkuton määrä ohjattavia, mutta se ei saisi minusta kaatua opinnäytteen tekijän niskaan, vaan syy on silloin jossain muualla. Meillä ainakin jatkettiin automaattisesti seminaarin vetäjän ohjauksessa graduntekoon. Ehkä tosiaan vaihtaminen saattaisi auttaa sinua!

      Kiitos, tänään olin jo aika ahkera, mutta huoh kun taas väsyttää.

      Poista
  7. Jopajopajopa, onnittelut rohkeasta ratkaisusta! Nälkään on tietääkseni harvempi Suomessa viime aikoina vapaaehtoisesti kuollut, joten eiköhän tuo vaan tuo kaikkea uutta ja jänää :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tessa! Ja totta turiset, kyllä tästä on vain hyviä seurauksia, uskon ma. ;)

      Poista
  8. No Loosen keikka ainakin oli suorastaan voimaannuttava:) Tuli jorattua pitkästä aikaa! Tosin kun seuraavana päivänä löysi itsensä T:n ja I:n luota vielä 15:30 aikaan, niin alkoi ehkä hieman jo kaduttamaan se viimeinen drinkki:D

    Onnea tulevaan, irtisanoutuminen oli rohkea, mutta erittäin tarpeellinen teko:) Nyt jaksaa taas pääkin mukana!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli joo, en vieläkään ymmärrä mitä oikein tapahtui :D Teillä meni sitten vähän pidempään, minä jo tuohon aikaan järkkäilin seuraavia bileitä...

      Niin minäkin uskon. Ja olenhan tästä jo niin pitkään jauhanut, että oli jo aikakin toimia. Löytyypä vaiheeksi uusia puheenaiheita. ;)

      Poista
  9. Joskus vaaditaan rohkeita tekoja, että pääsee eteenpäin :) Virtuaalinen hatunnosto ja tsemppihuuto sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Villasukka! Kaikkea uutta jännää on jo mielessä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!