3. syyskuuta 2009

If you see my friend

Kesä on ohi.

Kylmä hiipii huoneeseen, öisin paleltaa. Kaulaan sujahtaa huivi, takkia ei tulisi mieleenkään jättää enää eteiseen roikkumaan. Katselen kenkäkauppojen ikkunoita ja haaveilen mokkasiineista. Työmatkalla katselen hiljaista Vanajavettä ja toivon voivani siirtyä ajassa taaksepäin toukokuuhun. Kaipaan kiireisiä luokkaretkipäiviä, häsläystä, sitä kun vasta opeteltiin, mokattiin ja kokeiltiin uudestaan. Enää en hämmenny oudoista kysymyksistä, otan asiakaspalautteen vastaan silmää räpäyttämättä, keksin vastauksia, jos en tiedä. Minulla on syyskuussa enemmän työpäiviä kuin kesällä. Huomiseksikin olisi ollut, kieltäydyin, sillä olen viimeksi ollut vapaalla viime viikon torstaina. Lauantaina sitten taas takaisin.

En liene riittävästi kehunut työkavereitani - he ovat ihania. Toivon tapaavani heidät kaikki vielä uudestaan, viimeistään firman pikkujouluissa. Osa asuu kaukana, eikä tule töihin viikonloppuisinkaan. Osa lähtee ulkomaille, osa tekee muita töitä. Mahtavia ihmisiä, missä he ovat aiemmin piileskelleet? Ihminen saa olla onnellinen muutamastakin hyvästä tyypistä ympärillään, joten minä taidan olla lottovoittaja. Työnteko ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä mukavaa - ainoanakaan päivänä ei ole ollut epämiellyttävää herätä ja lähteä töihin. Toki työmatka on pitkä ja kotiin päästyäni väsyttää, mutta väitän sen olevan kaiken tämän arvoista. Työnteosta saa nauttia, ei sen tarvitse olla otsa hiessä raadettua leipää. Onneksi.

Ajatus syksystä tekee melankoliseksi, mutta oikeastaan nautin siitä. Tiedän kokeneeni kesällä paljon, ja oppineeni ajattelemaan uudella tavalla. Olen nähnyt uusia sävyjä siellä, missä ennen luulin olevan vain tasaisen harmaata. Ei puhettakaan! Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, opin paljon itsestäni jouduttuani useisiin uusiin ja hämmentäviin tilanteisiin. Meikässä on munaa vaikka muille jakaa, en ole yhtään niin tylsä, tavanomainen saati sovinnainen, kuten jotkut luulevat. Pitäkää luulonne.

Ihan kuin olisin uusi ihminen. Ehkä olenkin? Luultavasti elän nyt toisin kuin ennen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!